Olipahan aamulla yllätys, kun vaaka näytti lukemaa 62,9 kg!!! Tästä on tietysti osittain kiitteleminen taannoisia vatsavaivojani, jotka muuten ovat nyt täysin parantuneet, mutta kuvittelin kyllä, että se noin kilo, mikä kolmen viikon ripuloinnin jälkeen iloisesti karisi, olisi tullut nopeasti takaisin mahan toiminnan palauduttua normaaliksi. 

Painoni junnaili pitkään siinä 64 kilon paikkeilla ja jotenkin ehdin jo ajatella, että ehkä tämä on nyt sitten se lukema, johon painoni tulee jämähtämään, ja että siihen se myös SAA jämähtää, plus että koitan pitää siitä huolen, että paino myös PYSYY jämähtäneenä samoille luvuille. No, jos paino nyt kuitenkin varovaisesti vielä putoaa, niin antaa mennä vaan, kyllä täältä vielä löytyy kosolti ylimääräistä! Painoindeksi on nyt 24, normaalin puolella toki, mutta normaalialueen yläpäässä kuitenkin. 

Kotiäidin arki ei siis ole (ainakaan vielä!) näkynyt vaa'alla huonona kehityksenä, kuten pelkäsin. Olen koittanut huolehtia siitä, ettei kaapeista löytyisi mitään turhia naposteltavia, vaikka välillä huomaan kyllä kauhaisevani suuhuni kourallisen jotain lasten muroja (tosin ovat Elovena-merkkisiä, eivätkä mitään sokerissa pyöriteltyjä ällömuroja). Liikkumassa olen koittanut käydä lähes päivittäin, ja ulkona on riittänyt haravoitavaa.

No, lopuksi on kuitenkin todettava, että en taida saada nauttia uudesta painoluvusta pitkään tällä erää. Ainahan teen uudet vaakaennätykset perjantaisin ja nimenomaan vielä juuri sellaisina perjantaipäivinä, kun odotettavissa on jotain ohjelmaa, johon sisältyy herkuttelua ja ehkä jopa alkoholipitoisia juomia. Tänä iltana on luvassa molempia, ja mahdollisesti heti huomenna on tiedossa lisää tuota herkkuttelupuolta. Mutta joka tapauksessa, kiva huomata, että painoni on varovaisessa laskusuunnassa edelleen!