En tietenkään kuvittele, että liikunta olisi ratkaisu univelkoihin, mutta tällä viikolla olen nyt joka päivä tempaissut ainakin pienen liikunnallisen suorituksen ja olen ollut päivisin väsyneempi kuin aikoihin. Olen jopa ottanut parina päivänä päiväunet, mitä en yleensä tee.

Maanantaina ja keskiviikkona olin Pikkusällin kanssa kävelyllä, tiistaina huhkin puolisen tuntia Nintendo Wii Fit -pelin parissa ja tänään tein molempia. Ja huh heijaa että on väsyttänyt ja muutenkin on tympäissyt (väittävät liikunnan myös kohottavan mielialaa, joopa joo), plus on tehnyt mieli koko ajan sortua syömään jotain makeuksia. Tai edes jotain.

Eilen, kun tulin kävelyltä, kirosin mielessäni sitä, että on kauhea nälkä, niska ja hartiat tuntuvat olevan aivan jumissa lastenrattaiden lykkimisestä, haisen ällöttävästi hielle ja siitä vielä jonkun ajan kuluttua iski tajuton väsy. Joku on ehkä sitä mieltä, että minulla on vain asenneongelma, mutta sitä asennetta on aika vaikeaa saada muutettua, kun olo liikuntasuorituksen jälkeen on enimmäkseen kurja. Älkääkä nyt väittäkö, että se asennemuutos saisi nuo ikäväksi kokemani asiat katoamaan kuin taikaiskusta!

Voi tietysti olla, että tämä vetämätön olo enteilee taas kerran flunssaa. Sälli on tuskin edellisestä räkätaudistaan parantunut, kun tänään jo iski uusi päälle. Kai minäkin sairastun juuri nyt, kun on tiedossa vähän lystiä viikonlopuksi.

Ja jottei vain marina pääsisi loppumaan, niin ihmettelen (lue: valitan) tähän samaan syssyyn vielä, että olenkohan tulossa vanhaksi vai lonksuvatko lantion luut vielä synnytyksen (tai synnytysten) takia? Kävellessä tuntuu siltä, kuin vasemman reisiluun yläpää jotenkin muljahtelisi kuopassaan ja se tekee jopa pikkuisen kipeää. Tosi mahtavaa. Muutenkin kun on vaikeuksia innostua liikkumisesta, niin alkaa tulla vielä jotain epämääräisiä kolotuksia mukaan kuvioon!


Nyt ulkona on pilkkopimeää ja onkin mielenkiintoista katsoa huomenna ikkunasta ulos, että onko maa paksunkin valkoisen kerroksen peittämä! Hetki sitten taivaalta nimittäin näkyi leijuvan alas aikamoisia lumiräiskäleitä. Nähtäväksi myös jää, innostunko huomenna lähtemään muksujen kanssa ulos kävelylle. Se riippuu kyllä enimmäkseen siitä, onko Sälli yhä kuumeessa vai ei. Toinen oleellinen tekijä on tietysti vallitseva sää.

Mutta kohta nukkumaan, niin tulee viikonloppu joutuisammin!