En ole nyt ihan tuoreeltaan vaa'alla käynyt, koska on SE aika kuukaudesta turvotuksineen, ja olipa edellinen perjantai sekä lauantaikin melkoista syöpöttelyä. Ihmeekseni sain sentään sunnuntaina syötyä kutakuinkin siihen tapaan, mitä keskiverto arkipäivänä. Olisinkohan maanantaiaamuna hätäiseen tsekannut vaakalukeman ja se oli kyllä lähempänä 64:ää kuin 62,X kiloa! Mutta se olikin näitä "Ei! En hyväksy tätä lukemaa, koska nönnönnöö". Voisin taas perjantain kunniaksi katsastaa, mitä vaaka silloin näyttää - ja jälleen kerran lähteäkseni vielä samana iltana viihteelle kerryttämään vähän täytettä vararenkaaseen!

Tässä ei varmaankaan loppuvuonna paino hirveästi pääse putoamaan ja pahimpana herkkujen taivaana tai helvettinä, miten sen nyt sitten ajatteleekin, häämöttää tietenkin joulu. Mutta olen nyt joka tapauksessa saanut pudotettua sen ja ylikin, minkä verran asetin tavoitteekseni aloittaessani tätä blogia, ja nyt on ollut vähän tällaista nykylukeman ylläpitoon tähtäävää meininkiä ja näiden blogikirjoitusten tasokin on ollut vähän tämmöistä hohhoijaa-settiä. Niinpä olen miettinyt, että olisiko tässä vielä jotain tavoiteltavaa tai kokeiltavaa?

Ei sillä, ettenkö olisi nykytilanteeseen jo todella tyytyväinen. Tokihan minulla on edelleen varaa laihtua, mutta toisaalta siihen ei ole mitään kovin suurta tarvetta enää. Liikunnasta on tullut liki jokapäiväinen tapa, ihme kyllä, ja olen syksyn mittaan koittanut harrastaa sitä myös pikkuisen monipuolisemmin. Jos ennen kävin pääasiassa vain pyöräilemässä tai kävelylenkeillä, niin alkusyksystä tosiaan aloitin lihaskuntojumpan, jota on kerran viikossa, ja suurin ihme on se, että saatan kesken kävelylenkin pistää hölkäksi! En kylläkään jaksa vielä kovin pitkiä matkoja hölkäten, mutta eiköhän se pienikin hölkkäpätkä ole aina parempi kuin se, ettei hölkkäisi pätkääkään. Lisäksi hankin aivan äskettäin itselleni hyppynarun ja yhden kerran, jonka kesto oli runsas 15 min, kokeiltuani sanoisin, että on sekin aika hengästyttävää ja paikat kipeyttävää hommaa! Porukoilta ammoin sosialisoimani stepperi löysi pitkästä aikaa tiensä varastosta olkkariin, en sitä ole kyllä vielä käyttänyt yhtään, mutta ehkä vielä jonain päivänä, kun ei enää pyöräilemäänkään ilkeä lähteä...

Eli tosiaan, pyöräilykauden loppumiseen olen koittanut varautua ja varustautua ja syömiset pysyvät sopivasti aisoissa. Okei, herkkupöydän ääreen päästyäni en voi sanoa samaa, mutta sehän se idea onkin, ettei sitä herkkua mätä joka käänteessä, kuten esim. viime vuonna näihin aikoihin. Karkkilakkoni, joka siis sallii yhden karkkipäivän kuukaudessa (ja silloin saa syödä myös sipsejä jne), on pitänyt hyvin, mutta joulukuuksi kehitän varmaan jotain helpotuksia, ettei joulu menisi pelkäksi avonaisten konvehtirasioiden äärellä kärvistelyksi (ja ettei sitten karkkipäivänä tulisi ahmittua kolmea konvehtiloodallista kerralla..!) En vain ole päättänyt, että millaiset lakkosäännöt teksin joulukuuksi. Ehkä sallin tyyliin x kpl karkkipäiviä, jotka saan käyttää silloin kun haluan. No tämä on mietinnässä, marraskuun vedän joka tapauksessa yhden karkkipäivän taktiikalla vielä. 

Joulun jälkeen ensimmäinen tavoite lieneekin paluu 63-64 kiloon joulupöhön jäljiltä. Ehkä voisin kokeilla jotain tiukkislinjaa tammikuulla, jättäisi vaikka ainakin sen karkkipäivän pois jos ei muuta. Mutta entäpä sitten?

Olen leikitellyt ajatuksella, että olisikohan minun mahdollista (tai edes järkevää) kokeilla, saisinko esimerkiksi ensi vuoden aikana painoni alkamaan numerolla 5??? Tuntuu aika utopistiselta, en ole varmaan "ikinä" painanut alle 60 kiloa, en ainakaan aikuisiällä enkä varmaan enää edes yläasteella! Mutta voisihan sitä kokeilla, vai voisiko? Tarkoitus ei siis olisi kokeilla mitään radikaaleja konsteja tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi, eli alkuun koittaisin mennä suunnilleen samoilla millä nytkin ja katsoa, junnaako painolukema samassa vai onko mitään hidasta laskua näkyvissä, ja jos vain junnaa, niin sitten pitäisi pohtia, voisiko syömisen suhteen tehdä jotain?

Joo, syömisissäni on todellakin parantamisen varaa, ikuisuusongelmanihan on suosituksia vähäisempi kasvisten syönti ja se, että kun kerran herkutellaan, silloin herkutellaankin kunnolla. Eli kontrolli pettää heti, kun on jotain pullankänttyä tarjolla. Olen pitkään aikonut tsekkausmielessä kirjata muutaman päivän syömiset Kiloklubin laskuriin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Kiinnostaisi vaan nähdä, millaisia kalorimääriä tulee syötyä, kun olen tosi huono niitä arvioimaan ilman mitään laskureita. Eipä sitä kai ainakaan pahasti liikaa tule mätettyä, kun paino ei ole kääntynyt nousuun, mutta laadullisesti pystyisin varmasti syömään paremminkin. Sitä ei vaan niin hirveästi jaksa ruveta asiaa tutkailemaan, kun kerran tilanne on se, että paino on OK eikä ainakaan nouse. 

No joo... En tiedä, jääkö tuo kuudenkympin alitustavoite vain sanahelinäksi, katsotaan nyt ensin, millainen urakka on joulukilojen kanssa! Ja mitä kiloja tässä vielä ehtii kertyä jo joulua ennen, kun heti ylihuomenna on biletystä tiedossa...