Ikäänkuin maanantaissa itsessään ei vielä olisi tarpeeksi, niin tämä maanantai toi mukanaan kurkkukivun ja nuhan. Olihan se toisaalta odotettavissakin, kun Sälli oli loppuviikosta kuumeessa, mutta luulisi minunkin jo elämäni aikana sen verran monta flunssavirusta selättäneen, ettei nyt enää ihan jokainen muksujen pöpö sairastuttaisi minuakin. Mutta tässä sitä taas ollaan räkätaudissa.

Eipä vaan tarvi yksin sairastaa, sillä Pikkusälli ryhtyi myös tänään kuumeilemaan ja heitti jopa mojovat laatat iltapalapöytään! Hartaasti toivon, että oksennuksen sai lentämään pojan yskiskely, eikä mikään oikea mahatauti. Elämme siis jännittäviä aikoja, kun tarkkailemme itse kunkin (pahoin)vointia. 

Tänään tuli koko päivän lunta tuutin täydeltä, ja vaikkei olisi tullutkaan, flunssanpoikasen takia olisin joka tapauksessa jättänyt ulkoilut väliin. Syömisten suhteen onnistuin melko hyvin tänään. Siis minun mittapuullani "hyvin" tarkoittaa sitä, että kalorimäärät pysyvät järkevällä tasolla enkä mässyttele herkkuja ja "melko hyvin" tarkoittaa muuten lähes samaa, mutta että rehujen määrä jäi tavoitteesta. Siis Kiloklubin tavoitteesta, oma tavoitehan on lähinnä syödä päivän aikana edes vähän jotain kasviksia ja/tai hedelmiä. Tämän päivän saalis oli yksi porkkana ja purkillinen ananaspaloja...

Herkkuja on vaan tehnyt mieli ihan jumalattomasti! On sekin kumma, että kurkkua kirveltää niin, että se meinaa viedä ilon normaalista syömisestä, mutta silti mukamas herkuttelu olisi jotenkin toisi parempaa fiilistä flunssan keskelle?! Hei auttakaa, kropaltani/mieleltäni puuttuu kokonaan logiikka!

Kokonaisuudessaan päivä on ollut aika pitkästyttävä ja ankea. Kaikki tuntuu tympäisevältä, muksujen kanssa kilahtelee hermot jatkuvasti pienimmästäkin asiasta ja nyt vielä nämä taudit tähän päälle... on tämä kotiäidin arki sitten "elämän parasta aikaa". Onneksi pääsin tässä laihdutuksessa alulle ennen, kun mielialani laski todella alas... muuten varmaan söisin kurjuuteeni koko ajan jotain ja painaisin kohta 100 kiloa.