Eipä siinä kauaa mennyt, ennenkuin tämän(kin) laihdutuksen ensimmäinen kunnon makeannälkä iski! Se alkoi ensin ihan normaalina nälkänä. Reippaana tyttönä kuorin itselleni porkkanan. Sen jälkeen ajattelin, että ehkä voisin vielä syödä jotain makeanpuoloista ja kun päivän kalorimääräkin antoi myöten, otin maustamatonta jogurttia ja siihen hillosilmän, joskaan se ei riittänyt tekemään jogurtistani kovinkaan makeata.

Jogurtin jälkeen oli kuin olisi yrittänyt tukahduttaa tulipaloa bensiinillä. Ihan JÄRKYTTÄVÄ makeannälkä! Mikä avuksi? Ennen (eikä niin kovin kauan sitten) olisin suinpäin syöksynyt kaapille tonkimaan jotain makeaa, mitä tahansa. Vaikka sitten uusi jogurtti tuplahillolla, jos ei parempaakaan olisi ollut saatavilla. Nyt tyydyin ottamaan kaksi palaa Sällin purkkapussista ja ne lohduttivat noin kolme sekuntia, ja sitten purkkaklöntti oli jo menettänyt makunsa.

Minua on turha neuvoa syömään hedelmiä, jos makeannälkä iskee. Se makeannälkä kun on suomeksi herkkujen nälkä, ja siihen hedelmät auttavat yhtä hyvin kuin vaikkapa näkkileipä. Jostain syystä joka syksy ja talvi minua vaivaa se, että ruuan jälkeen tekee ihan hirveästi mieli jotain jälkkäriä. Tämän vuoden osalta tuo ilmiö alkoi tässä joitain päiviä takaperin ja tänään en nähtävästi tarvinnut siihen edes kunnon ateriaa, vaan yhden säälittävän porkkanan. Pitäisikö siis jättää porkkanat vallan väliin, häh? He he.

Noh, tämä enteilee varsin piiiitkää ja pimeää talvea, jos tällainen "makeasokeus" iskee päivittäin... Eikä se ajatus hirveästi lohduta, että aion jouluna sitten syödä niitä herkkujakin. Huh huh.