Lauantaiaamuna hämmästyin, kun vaaka näytti 70,9 kg. TÄÄH, ei voi olla totta, eilen se vielä näytti melkein kilon enemmän? Onko syy laminaattilattiassa - yleensä vaaka lojuu vessan laattalattiaa vasten. No, vaaka takaisin vessaan ja edelleen olin melko hämilläni, kun vaaka antoi lukeman 71,1 kg. Päivitin tuon luvun tuohon painoseurantakäppyrään ja ajattelin, että näillä mennään, kun tähänkin asti. 

Olin vielä lauantaiaamuna ihan varma, että tästä punnituksesta ei tule kuin paha mieli, koska perjantai-iltana vatsassa oli ollut ihan ihmeelinen olo, ylävatsasta kipristeli ja maha oli kauttaaltaan kuin mikäkin pallo (siis vielä enemmän, kuin normaalisti). Perjantaina en ollut syönyt mitään erikoista, Kiloklubin laskurit sain pitkästä aikaa kauniisti vihertämään (ja rehumittarinkin taisin saada keltaiselle) ja silti olo oli jotenkin äklö. Ehkä yön aikana minusta oli sitten kuitenkin poistunut jotain ylimääräistä turvotusta.

No, nyt sitä turvotusta on hankkimalla hankittu takaisin, jotta painonpudotus ei sentään liian helposti sujuisi! Eilen olin eräissä pikkujouluissa, joissa keskityttiin enemmänkin syöpöttelyyn kuin juopotteluun. Otin kyllä pari siideriäkin, mutta pääpaino oli selvästi herkuttelussa. Tänäänkään ei oikein ole itsekuri pitänyt, vaikkei mitään ihmeellistä krapulaakaan ole. Väsyttää vain järkyttävästi, kun ensin tulee myöhään kotiin ja sitten Pikkusälli metelöi pitkin yötä, vaikka mies kärsivällisesti hoitikin Pikkusällin rauhoittelut ja nousi lasten kanssa aamulla, kun itse pötköttelin sängyssä yli yhdeksään. 

Koko ajan tekee vain mieli jotain herkkuja, ja sitä ei kaapissa odottava avoin sipsipussi sekä pari pikkujouluista kotiuttamaani suklaaleivonnaista helpota yhtään... En edes yritä vannoa, etten meinaa noihin tänään enää koskea. Sen sijaan koitan pitää sen lupauksen, että menkööt tämä päivä vielä miten menee, mutta huomenna unohdan taas porsastelut - ainakin hetkeksi...

...nimittäin ensi viikonvaihteessa juhlitaan Pikkusällin 1-vuotissynttäreitä ja juhlat hajautamme useammalle päivälle, koska kaikki vieraat eivät pääse tulemaan samana päivänä. Ja kun tuossa on tuo itsenäisyyspäiväkin, se tarkoittaa eräälle ystäväperheelle pitkää viikonloppua, eli juhlallisuudet aloitamme jo keskiviikkona. Hoh. Mahtaa viikon påäästä jo farkunnapit kiristää, kun viikkoon mahtuu vissiin kaksi normaalia päivää ja loppuina kahvitelaan tai vähintään vietetään rääppiäisiä!