Nyt taas täytyy kirjoitella jotain, ettei tämä blogi taas unohdu yhdeksäksi kuukaudeksi! 

En tiedä, onko mitään erityistä mainittavaa, painolukemissa ei ole tapahtunut pahemmin muutosta, ainakaan parempaan. Jossain välissä paino käväisi tasan 64 kg:ssa, mutta tässä on ollut paritkin juoma- ja tietenkin samalla myös ruokapitoiset viikonloppukekkerit, ja tuntuu, että minkä viikonloppuna keräilee, siitä ei meinaa päästä eroon ennen seuraavaa viikonloppua. Ja kun viikonloppuisin ilman mitään ryyppykestejäkään tulee syötyä "rennommin" (tuon voisi lukea, että mässäillen), niin ei tässä mitään laihtumista ole päässyt tapahtumaan, huoh.

Harrastusseurani keräsi varoja myymällä Kakkutukun keksi- ja karkkilaatikoita, ja pitihän minunkin sitten ahnehtia itselleni pari lootaa. Ja tietysti niistä kekseistä ei juuri kukaan muu ole syönyt muruakaan paitsi minä itse. Välillä jo mietin, että heitänkö roskiin loput keksit, koska itse ne kuitenkin mässään tässä vähitellen, ilman mitään erityistä syytä. Tai siis syyhän on se, että kun nyt vaan tekee mieli, ja kun nyt kaapissa kerran tuommoistakin herkkua on! 

Karkkilakossani olen sentään pysynyt, pari viikkoa sitten pidin kesäkuun karkkipäiväni ja söin silloin sipsejä ensimmäistä kertaa tänä vuonna! Ehkä kiristän pipoa jossain vaiheessa vielä asteen verran, ja laajennan lakon koskemaan myös keksejä, ainakin silloin, kun ei ole mitkään vieraiden kestitsemiset kyseessä. Palasimme tänään juhannuksen vietosta vanhempieni luota ja huh huh että taas tuli sorruttua vanhaan kunnon perisyntiin, eli keksijemmojen tyhjentämiseen! 

Vajaat kolme viikkoa niin minulla alkaa kesäloma, ehkä täytyy jotain lisäsääntöjä laatia karkkilakkooni tai kohta lähtee taas kesän kunniaksi mopo kokonaan käsistä, tunnen nimittäin jo merkit ilmassa...

Ääh, miksi aina loistavan alun jälkeen jossain kohtaa ote herpaantuu??? Ja miksi se on niin vaikeaa palata ruotuun lipsumisvaiheen jälkeen? Kai se on helpompaa ajatella, että menkööt nyt puihin sitten kun kerran oli jo menossa, eipähän ainakaan tarvitse niuhottaa mistään syömisistä ja ja... Mutta EI. En halua antaa periksi, sillä vaikka rakastan mässäilyä ja herkuttelua, rakastan myös sitä tunnetta, kun vaaka näyttää mieluisia lukemia ja kun peilistä minua katsoo takaisin ihan ok:n näköinen pimatsu, eikä mikään muhkurainen ja pyylevä möhkö. Ikävä vaan, että mässäilystä saa hyvän fiiliksen pikana (vaikkakin pian mässäilyn jälkeen vituttaa). Huomaan silti ajattelevani, että "no, nythän on kesä, kyllähän kesällä saa ottaa vähän rennommin, katsotaan syksyllä sitten uudestaan näitä painonpudotushommia..." Muuten jees, mutta jos asiat menisivät kuin viime kesänäkin, ehtisin hämmästyttävän nopeasti kerryttää takaisin lähes kaikki laihtumani kilot ja syksyllä pitäisi taas aloittaa ihan alusta koko homma, juu ei kiitos!

Laitetaanpa vielä pari (paskalaatuista) kuvaa, jotka ehkä vähän motivoivat pysymään ruodussa, eli tähdätään siihen, että peilikuva pysyy jotakuinkin tällaisena: 

IMG_5796muok-normal.jpg    IMG_5785muok-normal.jpg

Vasemmalla keikistelen vanhassa mekossani, jota olin jokin aika sitten jo myymässä pois, mutta joka nyt taas sopii päälleni kuin valettu. Oikeassa taas olen lähdössä fillaroimaan, tosi sporttisesti on jumppapallokin jostain pyörinyt kuvaan! Todellisuudessa pallo on olemassa lähinnä vain lasten huvitusmielessä, itse en ole tuota käyttänyt oikeastaan koskaan mihinkään, joskus kauan sitten vain iski kuningasajatus, että tuollainen on saatava... 

Hmm, heti tuli vähän parempi mieli kun noita kuvia katsoo! Okei, tänään kotimatkalla nautittu Heseateria sekä lukuisat suuhun mätetyt suklaakeksit jokseenkin koittavat latistaa tunnelmaa, mutta huomenna on taas uusi päivä - olisiko se välillä herkuton päivä? Niin, ja pääsisiköhän huomenna pyöräilemään? Olisin tänään halunnut mennä, jo ihan tuon Heseaterian aiheuttaman morkkiksen takia, mutta vettä on satanut sen verran reippaasti tässä iltasella, että päätin jättää väliin. Sadetta on kyllä luvattu huomisellekin, pah. Mutta jos sitä edes kävelylle sitten, onhan minulla jonkunlaiset sadetta pitävät kamppeet kuitenkin olemassa!