Toivottavasti ei ole ennenaikaista iloita siitä, etten ole darrapäivänä sortunut suolaisiin ja rasvaisiin sapuskoihin, vaikka mieli tekisi syödä koko ajan jotain pientä. En tiedä, mikä osuus olostani on krapulaa ja mikä flunssaa, mutta joka tapauksessa olo on väsynyt, tukkoinen ja heikohko. Minusta tuntuu, että oikeassa poskessa muhii poskiontelotulehdus. Ainakin poski aristaa ja nenästä valuu ällöttävän väristä räkää litrakaupalla. Tukkoisen olon takia lähdin eilen baarista kotiin melko aikaisin. Äänikin oli niin maassa, ettei oikein jaksanut viritellä mitään keskusteluja kavereiden kanssa.

Mutta mites eilinen kännipäivä menikään, noin niinkuin ravitsemuksellisesti? Aamupäivän vielä merkkailin syömiseni Kiloklubiin, mutta päivällistä en sinne enää jaksanut merkata. Mutta söin kuitenkin maltillisesti, enkä huijannut! Siideriä kaatui kitusiin ihan sopivasti. Mitään yököttäviä light-juomia en saa alas, vaikka niissä olisi miten paljon vähemmän kaloreita muihin siidereihin verrattuna. Kovin makeista en tosin tykkää, kuivat omenasiiderit maistuvat parhaiten ja kaipa ne kalorimääriltään ovat pienempi paha kuin makeat siiderit.

Menin kaverini kylkiäisenä erään pariskunnan luo aloittelemaan. Siellä minun tuli aivan järkyttävä nälkä. Tarjolla oli suolakeksejä ja tuorejuustoja sekä chilipähkinöitä ja sipsejä. Vetelin pahimpaan nälkääni muutaman sipsin sekä muutaman miljoonaa chilipähkinää. Ai että ne olivat hyviä! Siiderin juominen alkoi vähän tökkiä, ja kun olokin oli aika nuutunut, ei baarissakaan maistunut kuin pari drinksua. Kun yöllä kotiuduin, söin ainoastaan Buranaa.

Aamulla olikin taas aikamoinen nälkä kaikkien muiden krapulatuntemusten lisäksi. Paistetut ja ihan reilusti suolatut kananmunat ruisleivän päällä auttoivat pahimpaan "haluan suolaa ja rasvaa nyt heti!"-fiilikseen. Onneksi vanhemmillani ei ole tapana pitää mitään naksuja kotonaan jemmassa samaan tapaan kuin keksejä, muuten en varmaan tietäisi, miten päin olisin, kun koko ajan tekisi mieli napsia jotain suolapalaa, tai ihan mitä tahansa palaa... Rutikuivaan suuhuni alkaa heti tursuta kuolaa, kun ajattelen vaikkapa kulhollista, tai edes kourallista ihanan suolaisia popcorneja! Ja ihan kelpaisi vaikkapa viipale leivänpäällisleikkelettä. Sitä jääkaapista löytyisikin, joten yritän kiertää jääkaapin kaukaa. 

Suuni halajaisi myös jotain porejuomaa! Isälläni on SodaStream, mutta en kyllä aio mitään sokerilimsalitkuja ruveta kumoamaan. En normaalistikaan kauheasti juo limsoja, ja jos juon, ykkösvalintani on Coca Cola Zero. Sitä kun saisinkin nyt!

Kunpa ei olisi näin nääntynyt olo... Ehkä sitä jaksaisi puuhastella jotain, niin ei ajatukset pyörisi ihan koko aikaa ruuassa. Voi tulla vielä aika pitkänsitkeä loppupäivä, kun taistelen erilaisia mielitekoja vastaan. Krapulassa nuo mieliteot kun ovat hyvin moninaisia ja vaihtelevaisia. Yhdellä hetkellä tekee mieli suolaista, toisella makeaa. Vaikeaa yrittää pitää kiinni siitä, että söisi vain viidesti päivässä, kun krapula tuntuu parhaiten talttuvan siten, ettei söisi mitään isoja annoksia lainkaan, vaan vetelisi naamaansa jotain pientä (ja epäterveellistä) aamusta iltaan.

Kuinkahan vaan muuten käy, joudunkohan lisäämään "ruokalistalleni" antibiootteja lähipäivien aikana? Sen verran painetta on kertynyt poskionteloon, että vähän pahaa pelkään.