Näin erään kaverini maanantaina. Olin nähnyt hänet kunnolla viimeksi noin kuukausi sitten. Maanantai-iltana vielä keskustelimme Facebookin kautta ja tämä kaverini kommentoi laihtumistani, että "näytät hyvältä, mutta älä nyt enempää laihduta, sinullahan on posketkin aivan lommolla!" Minä siihen sitten vaan totesin takaisin, että kunpa voisi samaa sanoa myös PERSposkista, että jos vain sopii, niin jatkaisin kyllä vielä jos vain onnistun!

Niinpä niin, ärsyttävää että laihtuminen näkyy kyllä kaikkialla muualla, varmaan pikkuvarpaan kynsikin on kohta laihtuneen näköinen, mutta ei vain perse (ja reidet) tunnu pienentyvän samaan tahtiin muun kehon kanssa, ärr murr!

Olen silti ollut kohtalaisen tyytyväinen näkemääni, kun olen katsonut itseäni peilistä, sehän se tiemmä tärkeintä on kuitenkin? Mutta tosiaan, en silti ole julistamassa projektia valmiiksi, en todellakaan. Vaaka muuten näytti eilen tasan 67 kg.

Noista ylemmistä poskista tulikin mieleeni, että iän myötä ilmeisesti kasvoilleni on tapahtunut jotain, sillä kymmenisen vuotta sitten olin paljon pyöreäkasvoisempi, siis silloinkin kun muuten painoin vähemmän mitä tällä hetkellä. Pidän kyllä tuosta muutoksesta, sillä jotenkin minun mielestäni hoikkakin ihminen näyttää heti pulleammalta mitä oikeasti onkaan, jos on hyvin pyöreäposkinen. Kerrankin siis voin sanoa, että rupsahtamisessa on jotain hyvääkin! 

Ja mainitakseni vielä myös nuo alemmat posket, niin ne ovat edelleen uskomattoman kipeät sunnuntain fillaroinnista... Eilen ja toissapäivänä jäi liikkumiset väliin muiden harrastusten takia, mutta tänään ja huomenna aion ottaa vahingon takaisin ja käydä rääkkäämässä istumalihaksianiläskejäni polkupyöräillen! Sillä se lähtee millä se on tullutkin!