Jos flunssasta ja eritoten kurkkukivusta jotain hyviä puolia pitää löytää, niin ruokahalun vähentäjänä toimivat väliin mainiosti. Olen ollut viikon räkätaudissa, en edes kuumeessa mutta alkuun oli kova kurkkukipu ja sitten yskä sekä lopulta iski vielä nuhakin, ja vaa'alla on nähtävissä, ettei ole ihan normaaliin tapaan huvittanut syödä, kun olo on aika naatti eikä mikään oikein edes maistu miltään, kun on kaikki röörit tukossa. Sinnikkäästi olen silti käynyt kävelylenkeillä jaksamisen mukaan - ja mikä olennaisinta, en ole sortunut mihinkään lohtumässäilyyn. 

Viikonloppu vierähti isänpäivän vietossa vanhempieni luona ja onnistuin jopa siellä välttämään pahimmat keksipakettien houkutukset! Tokihan reissussa herkuteltiinkin, mutta ei nyt kuitenkaan aivan taukoamatta, kuten aika usein käy. Äitikin naljaili minulle karkkilakostani, että huijaan itseäni, kun kieltäydyn karkeista mutta syön silti keksejä, mutta pääsin napauttamaan kerrankin, että nyt en ole muuten vetänyt keksin keksiä (siihen mennessä, myöhemmin söin kyllä pari, ja tarkennettakoon että pari KAPPALETTA, enkä paria kiloa...)!

Tänä aamuna punnitsin itseni ja olin suorastaan säikähtää: 61,3 kg!!! Olen nyt siis tasan 15 kiloa kevyempi kuin noin kaksi vuotta sitten, kun tämän blogin aloitin! Ja koska toissa kesän aikana tuli takapakkia lähes alkuperäisille lukemille, selkeämmän kuvan painonpudotuksesta saa, kun huomioi sen, että tämän vuoden aikana olen karistanut sellaiset 13-14 kiloa. 

Ja tottakai täytyy taas laittaa väliaikakuvia näytille, vaikken noissa nyt suuria eroja näekään. Vasemmalla siis tänään otetut kuvat ja oikealla elokuiset, joissa painoin 64 kg. 

 

 

 

Kuvien perusteella vartaloni iki-inhokkikohtakin, eli reidet, näyttäisivät hieman hoikentuneen, ja keskimmäiset kuvat kielivät vatsan hienoisesta pienentymisestä. Mahtavaa! Olen niin tyytyväinen! Ja koska kuudenkympin alitukseen ei ole edes paha matka (ainakaan siis lukuina, käytännöstä en mene sanomaan!), niin ehkä sen voisin kuitenkin ottaa lopulliseksi (?) tavoitteeksi!

Kyllähän tässä haastetta riittää, kun edessä on joulu ja pyöräkelit taitavat olla tältä vuodelta ohi ja täytyy tyytyä kevyempiin liikuntamuotoihin. Mutta olin jo valmis tyytymään siihen 64 kilon tienoilla pyörimiseen, joten tuskin tässä suurta itkua pääsee, vaikkei paino tästä suostuisi putoamaankaan enää. 

Jos vielä tulevana kesänä lukemat ovat tällä mallilla - kehtaisikohan sitä hankkia elämänsä ensimmäiset bikinit???