Tulimme alkuillasta vanhempieni luo ja täällä oli tuttujen keksihoukutusten lisäksi vähän extraa. Isäni oli vähän aikaa sitten käynyt laivalla ja hän oli tuonut sieltä roppakaupalla karkkia. Keksikaapilla kävin jostain syystä ihan vapaaehtoisesti kurkkimassa kertaalleen, ilmeisesti siinä ei vielä ollut tarpeeksi itsensä kiusaamista kun sitä karkkikaappia joutui availemaan ihan muutenkin, kun samassa paikassa on mm. lastenruuat ja säilykkeet.
Äiti kävi kerta toisensa jälkeen hakemassa kaapilta Fazerin sinistä ja jotain toffeeta ja joka kerta sanaili: "Ei kyllä pitäisi tällä tavalla syödä karkkia, mutta..." Teki mieli sanoa, että hittojakos sitten syöt, mutta ei siitä nyt niin pitkä aika ole, kun itsekin olisin ravannut samalla kaapilla vetämässä nannaa kaksin käsin miettien ihan samaa, että ei tässä mitään järkeä ole, mutta en nyt (mukamas) vaan voi tälle karkkihimolle mitään. Ja jos joku olisi siihen tullut puputtamaan, että älä nyt noin paljon karkkia syö, ei tuo ole sinulle hyväksi, niin se olisi vain suututtanut ja saanut tiuskaisemaan takaisin jotain tyyliin pidä nyt huoli omista eväistäsi, syötäviksi karkit tiemmä on tarkoitettu eikä kaapin koristeiksi.
Karkki- ja keksimiinat onnistuin välttämään, samoin kieltäydyin juomasta punaviiniä ruuan kanssa. Sen sijaan automatkalla mies pisti poikkeuksellisesti minut kuskiksi, koska oli itse tosi väsynyt, ja turvauduin sitten sokerittomaan energiajuomaan, kun alkoi omatkin silmäluomet tuntua painavilta. Pakko sanoa, että on se ihmeellistä ainetta, vetäisin pikkuisen tölkin melkein ykkösellä alas ja virkistävä vaikutus tuntui lähes välittömästi!
Mies joskus ihmetteli, että mikä järki on sokerittomassa energiajuomassa. Piti vähän selventää, että vaikka kyse onkin ENERGIAjuomasta, sen tarkoitus ei suinkaan ole sisältää maksimaalisen paljon energiaa noin niinkuin kaloreissa mitattuna. Aika harvoin itse juon energiajuomia, mies sen sijaan litkii niitä melkein päivittäin, etenkin aamuisin töihin mennessään. Olen pitänyt tuota miehen tapaa aika turhana ja jopa ärsyttävänä. Mutta toisaalta, jos hänestä tuntuu aamulla klo 5 siltä, että tässä on rattiin nukahtamisen vaara, niin kitatkoot energialitkunsa, koska ne tosiaankin piristävät melkoisesti, kuten sain taas pitkästä aikaa itsekin todeta. En muuten edes katsonut, paljonko juomassani oli kaloreita, toivottavasti ei mitään ihan karmeaa määrää. (Joo, päätin unohtaa Kiloklubiin merkkaamiset viikonlopun osalta...)
No, en tosiaankaan anna yhden tarpeeseen nautitun kaloripommin pilata tätä päivää, kun en sitä millään muullakaan onnistunut pilaamaan. Harkitsin kyllä, että jos ottaisin YHDEN palan suklaata, mutta onneksi tajusin, että se olisi todennäköisesti johtanut toiseenkin palaan, ja ties miten moneen lopulta.
Huominen, ja varsinkin ylihuominen ovatkin sitten haastavampia. Houkutuksia on muuallakin kuin kaappien ovien kätköissä, nimittäin nenän edessä kahvipöydässä. Huomenna ystäväni tulee vieraisille ja sunnuntaina on perinteinen isänpäiväruokailu kakkukahveineen isovanhempieni luona. Tuollaisissa tilaisuuksissa en aio pitää mitään totaalikieltäytyjälinjaa, koska minusta se on ihan ilonpilaajan touhua: meneehän siinä nyt oma herkuttelun ilo ihan pilalle, jos ei herkkuja maistakaan!
Äiti kävi kerta toisensa jälkeen hakemassa kaapilta Fazerin sinistä ja jotain toffeeta ja joka kerta sanaili: "Ei kyllä pitäisi tällä tavalla syödä karkkia, mutta..." Teki mieli sanoa, että hittojakos sitten syöt, mutta ei siitä nyt niin pitkä aika ole, kun itsekin olisin ravannut samalla kaapilla vetämässä nannaa kaksin käsin miettien ihan samaa, että ei tässä mitään järkeä ole, mutta en nyt (mukamas) vaan voi tälle karkkihimolle mitään. Ja jos joku olisi siihen tullut puputtamaan, että älä nyt noin paljon karkkia syö, ei tuo ole sinulle hyväksi, niin se olisi vain suututtanut ja saanut tiuskaisemaan takaisin jotain tyyliin pidä nyt huoli omista eväistäsi, syötäviksi karkit tiemmä on tarkoitettu eikä kaapin koristeiksi.
Karkki- ja keksimiinat onnistuin välttämään, samoin kieltäydyin juomasta punaviiniä ruuan kanssa. Sen sijaan automatkalla mies pisti poikkeuksellisesti minut kuskiksi, koska oli itse tosi väsynyt, ja turvauduin sitten sokerittomaan energiajuomaan, kun alkoi omatkin silmäluomet tuntua painavilta. Pakko sanoa, että on se ihmeellistä ainetta, vetäisin pikkuisen tölkin melkein ykkösellä alas ja virkistävä vaikutus tuntui lähes välittömästi!
Mies joskus ihmetteli, että mikä järki on sokerittomassa energiajuomassa. Piti vähän selventää, että vaikka kyse onkin ENERGIAjuomasta, sen tarkoitus ei suinkaan ole sisältää maksimaalisen paljon energiaa noin niinkuin kaloreissa mitattuna. Aika harvoin itse juon energiajuomia, mies sen sijaan litkii niitä melkein päivittäin, etenkin aamuisin töihin mennessään. Olen pitänyt tuota miehen tapaa aika turhana ja jopa ärsyttävänä. Mutta toisaalta, jos hänestä tuntuu aamulla klo 5 siltä, että tässä on rattiin nukahtamisen vaara, niin kitatkoot energialitkunsa, koska ne tosiaankin piristävät melkoisesti, kuten sain taas pitkästä aikaa itsekin todeta. En muuten edes katsonut, paljonko juomassani oli kaloreita, toivottavasti ei mitään ihan karmeaa määrää. (Joo, päätin unohtaa Kiloklubiin merkkaamiset viikonlopun osalta...)
No, en tosiaankaan anna yhden tarpeeseen nautitun kaloripommin pilata tätä päivää, kun en sitä millään muullakaan onnistunut pilaamaan. Harkitsin kyllä, että jos ottaisin YHDEN palan suklaata, mutta onneksi tajusin, että se olisi todennäköisesti johtanut toiseenkin palaan, ja ties miten moneen lopulta.
Huominen, ja varsinkin ylihuominen ovatkin sitten haastavampia. Houkutuksia on muuallakin kuin kaappien ovien kätköissä, nimittäin nenän edessä kahvipöydässä. Huomenna ystäväni tulee vieraisille ja sunnuntaina on perinteinen isänpäiväruokailu kakkukahveineen isovanhempieni luona. Tuollaisissa tilaisuuksissa en aio pitää mitään totaalikieltäytyjälinjaa, koska minusta se on ihan ilonpilaajan touhua: meneehän siinä nyt oma herkuttelun ilo ihan pilalle, jos ei herkkuja maistakaan!
Kommentit